Viime aikoina on käyty keskustelua kilpatanssin eri koulukunnista. Sekä puheen tasolla eri ihmisten välillä, että myös sosiaalisen median alustoilla. Ihmiset, jotka ovat olleet lajimme parissa kovin lyhyen aikaa, ovat puhuneet varsin vakuuttavaan ja tietävään sävyyn eri koulukuntien välisistä eroista. Huolettaako se sinua? Meitä se huolettaa.
Syyskausi on tuonut kilpailut viikonloppuihimme ja olemme saaneet nauttia niistä niin tuomarin, koutsin kuin katsojankin ominaisuudessa. Tämä on synnyttänyt meillä keskustelua tanssin eri laatutekijöistä; mitä ne ovat ja mikä niiden merkitys on tanssin arvioinnille sekä tanssijan kehitykselle.
Mikä tekee tanssista/tanssiurheilusta niin koukuttavaa? Liikunta, musiikki, yksityiskohtia tulvillaan oleva tanssitekniikka, itsensä kehittäminen, parityöskentely, yhteisöllisyys vai nämä kaikki yhdessä? Vai voisiko se johtua siitä, että tanssijan polku on parhaimmillaan jokaisen oma?
Tanssipari on kahden ihmisen muodostama joukkue, jonka pieni koko saattaa aiheuttaa haasteita harjoitustilanteisiin. Yhteiset pelisäännöt auttavat pitämään ilmapiirin ammattimaisena jolloin työskentely on mielekästä ja yhteistyö sujuu.
Tanssiminen on mitä mahtavin liikunnan muoto joka harjoittaa monipuolisesti koko kehoa ja parantaa koordinaatiokykyä. Paritanssissa kahden ihmisen välinen saumaton liike ja yhteys vangitsevat katsojansa ja antavat tanssijalle ainutlaatuisia kokemuksia.
Onnistunut kilpailusuoritus ei ole sattumaa. Huolellinen valmistautuminen ja keskittynyt toiminta kilpailupäivän aikana varmistavat, että pystyt parhaimpaasi juuri oikealla hetkellä. Kilpailupäivän haasteet on helppo kohdata, kun parin välillä vallitsee hyvä yhteishenki. Selkeä tehtäväjako parin kesken vähentää väärinkäsityksiä ja helpottaa...